perjantai 23. heinäkuuta 2021

Suomen Huutokauppakeisarin tv-kuvaukset

Olen jo parina kesänä miettinyt osallistumista Suomen Huutokauppakeisarin huutokauppaan ja tv-kuvauksiin Hirvaskankaalla, joka sijaitsee vain n. 40 km päässä mökiltämme. Tänä kesänä tein tikusta asiaa, sillä kuvauspäivä osui sopivasti mökillä vietettävään ajankohtaan. 

Lähdin perjaintaina jo puoli neljän jälkeen liikenteeseen, sillä halusin syödä huutokaupan lähellä olevalla grillillä ennen tapahtumaa, sillä se oli juuri äänestetty Suomen parhaimmaksi grilliksi. Toiseksi tuleesta Vaiveronkadun kioskista minulla kun on Hyvinkääläisenä vuosien kokemus, joten oli kiva testata tällä matkalla myös ykkönen, kun reitille sattui. Söin lihapiirakan kahdella nakilla. Heidän omatekemä lihapiirakka oli niin hyvää, että ostin niitä sellaisenaan neljä mökille vietäväksi, kun reissusta tuliasia pyydettiin. 



Vatsa täynnä ajelin pienen matkan huutokauppaan ja jestas miten paljon alueella olikaan autoja. Erityisesti matkailuautojen määrä kiinnitti huomioni. Olenhan jo vuosia haaveillut sellaisesta itsekin. Liikenteen ohjaajat ohjasivat autoni parkkiin melko pitkälle hiekkatien varteen. Reippain askelin kävelin itse tapahtumaan, sillä sen alkuun ei ollut enää paljoakaan aikaa, koska olin joutunut odottamaan grillillä ruokaani odotettua kauemmin. 

Löysin pihalta sopivan istumapaikan ja pian huutokauppa käynnistyi klo 18. Pari kameraa kuvasi tapahtumaa, ehkä sisällä kolmas, ja telineeseen kiinnitetty kamera myöskin. Minulla ei ollut aikeissa huutaa yhtään mitään. Osallistuin vain mielenkiinnosta ja kokemuksesta. Olin kuitenkin aiemmin päivällä katsonut netistä ennakkohuudon tuotteita kun kävimme kauppareissulla, ja satuin jostain syystä näyttämään niistä äidilleni yhtä puista keinuhevosta. Sen osalta tuttuja tuotteita tuli Aki Palsanmäen johdolla huudettavaksi ja satapäinen yleisö koroti hintoja 5 euron välein huutaen tuotteita itselleen. Ehkä päädyin televisioon, sillä edessäni olleet pari lasta huusi innokkaina tuotteita itselleen. Aika näyttää, sillä jakso tulee ulos televisiosta vasta joskus ensi vuonna. 



Välillä kävin ostamassa kontista teetä, Helin leipomia mokkapaloja ja siellä myös Markku paisteli makkaraa. Kuvaukset loppuivat ja väki väheni, huutokauppa kuitenkin jatkui. Ilokseni huomasin, että siinä ei käytännössä tapahtunut mitään. Aki jatkoi huutokaupan vetämistä niin kuin kuvausten aikanakin. Sen osalta voin tv-sarjan kertoa olevan ihka aitoa ja oikeaa huutokauppaa, ei sen näyttelemistä. 

Lähdin käymään vessassa, mutta joku ehti sinne juuri ennen minua. Jäin odottamaan ulkopuolelle vuoroani ja seuraamaan huutokaupan etenemistä. Keinuhevonen. Seuraavaksi huudetaan puinen keinuhevonen. Silmissäni näin sen, minkä olin aiemmin päivällä netistä näyttänyt äidilleni, ja se se oli. Vain hyvin paljon pienempi, mitä olin kuvasta kuvitellut. Viis. Kymmenen. Viisitoista. Ensimmäinen, toinen ja... huusin vessajonosta hetken mielijohteesta kaksikymmentä! Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, pam. Keinuhevonen oli minun kahdellakymmenellä eurolla. 

En tiedä, miksi näin tapahtui tämän keinuhevosen kohdalla, mutta se mitä ilmeisemmin oli tarkoitettu minulle. Jos joku ei olisi ehtinyt vessaan ennen minua, olisin missannut sen täysin, vaikka minulla ei ollut mitään ajatuksiakaan sitä huutaa. En tiedä miksi päivällä se liikutti jollain tapaa kuitenkin sydäntäni ja näytin sen kuvaa äidilleni. Täällä se nyt kuitenkin on ja tänne se jää, mukavaksi muistoksi ja kauniiksi sisustuselementiksi mökille mukavasta illasta ja tapahtumasta, johon osallistun varmasti jatkossa uudestaankin, oli tv kuvauksia tai ei. 

<3. Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.