tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kun retki jäi kesken

Arki-ilta ja mieleni metsään tekevi. Pakkasin mukaan jotain evästä, teetä termospullossa ja vähän luxusta: hammocin sekä lukemista, ajatuksissa riippua, keinua, rentoutua ja nautiskella. Suuntasin Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle, joka on vain muutaman kilometrin päässä kotoani. Ei päästy montaakaan metriä kävelemään, kun koirani kimpussa oli järjetön hyttysparvi. Oli niitä minunkin kimpussa, mutta sain suojattua itseni niin, ettei niistä ollut haittaa. Koirani on hyvin herkkä hyttysten pistoksille ja alusvillattomuuttaan sekä lyhyen karvan omaavana ne pääsevät tikkaamaan sitä kunnolla. Paiseet ovat messevän kokoisia. 

Mitä pidemmälle kuljimme, sitä enemmän oli hytyköitä riesana. Mitjan kulkemisesta ei tahtonut tulla mitään, se vain raahasi itseään pitkin heinikkoa ihon kutistessa puremista. Ei toivoakaan, että oltaisiin voitu pysähtyä johonkin riippukeinuilemaan ja Mitja luutansa kaluamaan. Koska koirani ja sen hyvinvointi on minulle todella tärkeää, ei auttanut muu kun kääntyä muutama sata metriä kuljettuamme takaisin ja ajella kotiin. Sain kuitenkin napatuksi muutaman valokuvan muistoksi. Nautin termospulloon keittämäni teen illan mittaan omalla takapihalla kupilkasta juoden ja Retki lehteä lukien. 










<3. Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti