keskiviikko 3. elokuuta 2016

Retki kun vähän ketutti

Kirjoitan tämän bloggauksen lähinnä muitutuksena siitä, että retkelle ei koskaan kannata lähteä kiireellä. Edes lähelle. Tänään lähdettiin tuttuun arjen retkikohteeseen, Iso-Karhuun, asuntonäytön alta. Töiden jälkeen tuli kauhea kiire pistää kamat kasaan ja tehdä evässalaatti mukaan, koska oikeen muuta retkiruuaksi kelpaavaa ei kaapista löytynyt. Olen pakannut päiväreppuni todella monta kertaa ja kaikki retkitavarani ovat hienossa järjestyksessä yhdessä kaapissa. Siitä huolimatta kiireessä kotiin unohtui kameran akku, kirves, puukko ja sytykkeet. Vastahakoisesti nappasin kännykällä muutaman kuvan ja niistäkin minua eniten puhutteleva, mutaiset vaelluskengät, on aivan tärähtänyt. Polttopuut olivat aivan liian isoja ja maassa olevat risut sateen jäljiltä niin kosteita, että nuotion sytyttäminen oli haasteellista. Onneksi retkiseuran repusta löytyi Postit -lappuja, joilla saimme pitkän yrityksen jälkeen tulet aikaiseksi ja salaatin seuraksi lämmitettyä teeveden.




<3. Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti