tiistai 3. marraskuuta 2015

Retki Savivuorelle

Tervetuloa Viitasaaren Savivuorelle! Vaikka blogin nimi on Vaelluskengissä, niitä ei ollut tänään jalassa, eikä mukana kyllä mitään muutakaan retkeilyyn liittyvää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka lyhyehkön retken voi tehdä melko suunnittelemattakin, mutta saada siitä ja luonnosta äärimmäisen suuren nautinnon. Sinänsä retken spontaania toteutusta helpotti se, että Savivuori on minulle tuttu paikka ihan muutaman vuoden iästä lähtien. Tosin se on upeasti kehittynyt vuosien saatossa mm. upeilla valaistuilla lenkkireiteillään, mutta itselläni siellä ei ainakaan eksymisen vaaraa ollut. Juotava ei olisi ollut pahitteeksi varsinkaan erittäin pitkän nousun jälkeen, mutta onneksi vissy ja koiran vesipullo odotti autossa. Marraskuun kolmas päivä oli erittäin aurinkoinen ja otollinen retkelle 9 asteen lämmössä, joka taittui palelematta hupparissa ja verkkareissa.



Savivuori on kaunis harjualue Viitasaaren keskustan tuntumassa. Kesäisin alueella on kuntoreitti, joka tarjoaa mahtavat puitteet ulkoiluun. Talvella vastaavilla reiteillä toimii valaistu latuverkosto. Alueella on myös kolme kilometriä pitkä luontopolku, näkötorni, laskettelurinne, lasten hiihtomaa, metsätyömuseo sekä frisbeegolfrata. Alue on suhteellisen pieni, mutta tarjoaa aktiviteettia monipuolisesti ympäri vuoden moneen makuun.





Savivuorella sijaitsevassa Metsätyömuseossa esitellään entisajan metsänkorjuuseen liittyviä työtapoja ja työvälineitä. Näitä enemmän minun silmiäni hiveli metsäkämppä, hevostalli, savutupa, aitta sekä mahtava tuulimylly.














Savivuoren näkötorni on auki vain kesäisin, josta aukeavat henkeäsalpaavan kauniit järvimaisemanäkymät.



Retki sujui parhaan ystäväni kanssa.



Kuusissa, koivuissa ja männyissä on Savivuorella paljon naavaa, joka on puhtaan ilman merkki.

Poimimattomia puolukoita paistatteli siellä täällä päivänpaisteessa. Mukaan mahtui muutama mustikkakin. 


Tämä kivi kiinnittää huomion väriloistollaan. 

<3. Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti