Suurisuolla

Kävin kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran Janakkalan Suurisuolla.  Kuinkas silloin kävikään... kaikkien kommullusten lisäksi ensilumi satoi edeltävänä yönä ja kuvat jäi värittömiksi. Olin toki fiiliksissä ensilumesta. Paikka oli näkemisen ja käymisen arvoinen. Päätin jo silloin, että palaan paikalle seuraavana syksynä uudestaan tahtoen kuvata suon väriloistoa. Kuin varkain tässä pääsikin vierähtämään pari vuotta, kunnes nyt halusin ehdototmasti nähdä paikan ennen lumien tuloa uudestaan väriloistossaan. Suunasimme siis tänään Suurisuolle retkelle. Omien eväiden lisäksi saatiin matkanvarrella vielä mökiltä herkullista pannaria mukaan kyytipojaksi. Koska paikassa ei ole tulientekomahdollisuutta, mukaan lähti myöskin kaasukeitin, jolla keitettiin vesi kaakaolle.

Alkumatkasta tuli muutama ihminen vastaan, joista yksi varoitteli erittäin märistä kohdista pitkoksilla. Siihen olimme toki varautuneet viime viikkojen sateista johtuen. Märkiä kohtia oli useampia, mutta vesi ei ylttänyt yhdessäkään kohtaa edes nilkkoihin. Kun pääsimme alun metsäosuuden jälkeen suolle, olin hieman pettynyt, ettei sen väriloisto ollut niin suuri, kuin olin kuvitellut. Ehkä muutaman yöpakkasen jälkeen tilanne olisi toinen. Nälkä kurni vatsassa jo lähtiessä, joten pääydimme pitämään evästauon heti aukean suo-osuuden jälkeen alkavalla metsäpolulla. Kylläpä ruoka maistui taas luonnon helmassa hyvältä! Kun otin kupista ensimmäisen hörpyn kaakaota, suuhuni tuli jotakin. Luulin sen ensin olevan kaakaosta jäänyt kökkö, mutta hyvin nopeasti tajusin sen olevan havunneulanen, joka oli pudonnut puusta suoraan kuppiini. Hetkeä myöhemmin eväitä nautiskellessa puusta tippui kuppini viereen valtava kuoriainen (kuva löytyy alta). Kiitin onneani, että se oli tosiaan havunneulanen, eikä tämä kuoriainen, kun kuppiini ja suuhuni päätyi. Hyönteisten syöminen olisi tietystikin trendikästä, mutta ihan vielä ainakaan en ole siihen lajiin hurahtanut.

Kun palasimme reittiä takaisin suoaukealle, aurinko alkoi paistamaan. Olin jälleen kerran ihan fiiliksissä, että sain vielä reissun päätteeksi kuvata auringon säteissä, joka muutti maiseman entistä kauniimmaksi.

Reittivideon voit katsoa täältä.

<3. Jenni